Kaikista mieleenpainuvin asia, mikä iskostui heti ensimmäisessä sessiossa oli Jennin kommentti: Miten kaksi ihmistä voi kuvitella jakavansa rakkautta toiselle, jos kumpikaan ei ensin rakasta itseään. Rakkautta ei voi antaa, jos ei sitä koe sisimmässään. Tämä oli minulle TÄRKEÄ oivallus. Tällä kurssilla on kyse minusta ja siitä miten saan muutettua uskomusmaailmaani niin, että arvostan ja rakastan itseäni juuri sellaisena kuin olen. Tämän jälkeen muutkin arvostavat ja rakastavat minua. Oli myös erittäin lohdullista todeta, että meidän 8 hengen rakkauskurssimme jäsenillä oli kaikilla hyvin samanlaisia elämän haasteita. Vaikka olimme niin eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista, meillä kaikilla oli haasteita luottaa itseemme, rakastaa itseämme ja luottaa, että elämä kantaa aina.

Kirjan harjoitukset ”pakottivat” miettimään omia mentaalimalleja ja sitä, miten pelot, uskomukset ja vakiintuneet rutiinit vaikuttivat elämääni. Olen lapsesta asti hakenut muiden ihmisten hyväksyntää. Nyt ymmärrän, että se ei ole minun oman kehitykseni kannalta hedelmällistä. Olen antanut muiden päättää mitä roolia näyttelen heidän kirjoittamassa käsikirjoituksessa. Nykyisin valitsen itse mitä roolia pelaan ja kenen kanssa. Minun ei tarvitse hakea kenenkään hyväksyntää, minä riitän juuri sellaisena kuin olen, nyt. Olin vuosia ollut ”piilossa”, kurssin jälkeen uskalsin astua esiin. Aikaisemmin olin auttanut muita onnistumaan ja samaan kunniaa, nyt on minun vuoroni ottaa kunnia saavutuksistani.

Keskityn nykyisin kuuntelemaan ”sisäistä keskustelua” ja tartun asiaan heti, jos vähättelen itseäni tai pelko iskee. Vuosi rakkauskurssin jälkeen vaihdon alaa – päästin irti johtajatittelistä ja aloitin matkani kohti unelmaani: Synnyttää merkityksellisyyttä ja hyvinvointia suomalaiseen työelämään. Tämä päätös vaati isoa rohkeutta, enkä olisi uskaltanut tehdä sitä ilman tätä kurssia ja sitä kollektiivista tukea mitä muut kurssilaiset minulle antoivat. Kun pelko ja epävarmuus iskevät, tainnutan ne sanomalla itselleni: Luota ja ole sinnikäs, asiat menevät juuri niin kuin on tarkoitus. Rakastan itseäni niin paljon, etten anna toisten ihmisten polkea oikeuksiani.

Jokainen valitsee itse oman elämänsä onnellisuuden. Onnellisuus ei tule ulkopuolelta vaan se on meissä sisällä. Kukaan toinen ihminen ei voi tuoda meille onnea, jos emme löydä sitä sisältämme. Olisikin tärkeää miettiä, mikä synnyttää juuri sinulle merkitystä elämässäsi. Oletko vapaa tekemään asioita jotka ovat sinulle tärkeitä, vai annatko muiden ohjata omaa elämääsi? Arvosta itseäsi, niin muutkin arvostavat sinua. Elämä on oppimismatka, jossa jatkuvasti tulee uusia tienristeyksiä ja valintoja tehtäväksi. Olen tällä matkalla ja tiedän miten pääsen eteenpäin, kun jumitun johonkin asiaan tai paikkaan. Aina kun pelottaa, mietin: Mikä on pahinta, mitä minulle voi tässä tilanteessa tapahtua.

Juuri nyt olen onnellinen elämänvalintani osalta. Opin kokoajan itsestäni uusia piirteitä, miksi esimerkiksi ihmissuhteet eivät ole onnistuneet. Minun on pitänyt oppia tiettyjä asioita, jotta olen valmis aloittamaan uuden ihmissuhteen. Muistutan itselleni kokoajan, että minun tarpeeni eivät ole ongelma. Kunnioitan omia tarpeitani, enkä anna muiden kävellä ylitseni.