Rakkauskurssille lähdin ennen kaikkea vahvistamaan yhteyttä omaan itseeni. Kiire ja mukautuminen muiden odotuksiin olivat heikentäneet sitä. Minulla oli myös vaikeuksia kohdata omia negatiivisia tunteitani. Näin jälkeenpäin ymmärrän, että kieltämällä ja pakenemalla tunteitani annoin niille vain lisää valtaa. Kurssi ylitti kaikki odotukseni. Se sai liikkeelle voimakkaita prosesseja, koska päivittäin tehtävät harjoitukset laittoivat todella kokemaan ja miettimään omia tunteita, ajatusmalleja ja uskomuksia ja harjoittivat mimua oman intuition käytössä ja läsnäolossa.
Itselleni kenties kaikista suurin anti oli oivallus siitä, että en ole yhtä kuin ajatukseni ja tunteeni. Kun maltan hieman hiljentää, huomaan sisälläni aina olevan rauhan. Ärsykkeen ja reaktion väliin jää se hetki, jolloin yleensä voimme valita miten toimimme. Autopilotilla toiminen on ulkoa ohjautumista, johon toki ajaudun väsyneenä ja kiireisenä toisinaan vieläkin, mutta harvemmin kuin ennen. Huomasin myös, että toivottamalla tervetulleeksi kielteisinä pitämämme tunteet, kuten pelon, sen valta vähenee. Kun todella sanon pelolle KYLLÄ ja kohtaan sen, voin oppia siltä paljon. Vapauttavaa oli myös tajuta, että rohkea ei ole se joka ei pelkää, vaan se joka toimii oikeaksi kokemallaan tavalla pelosta huolimatta.
Tajusin kurssin aikana, miten julma olen ollut itselleni. Sisälläni kävi jatkuvasti moittiva papatus. Itseni jatkuvan moittimisen sijaan valitsen olla omalla puolellani ja lempeämpi itseäni ja muita kohtaan. Yksittäisistä harjoituksista mieleeni jäivät etenkin omien kielteisten tunteiden työstäminen kirjoittamalla, joka kaikessa rankkuudessaan oli todella hyödyllinen, jopa välttämätön etappi matkalla. Intuitiivinen kirjoittaminen toi kirkkaita oivalluksia ja käytän sitä säännöllisesti edelleen. Myös kiitollisuuden harjoittaminen on lisännyt valoa ja hyviä asioita elämääni. Kaiken kaikkiaan kurssille osallistuminen oli yksi parhaista päätöksistäni ikinä ja olen siitä todella kiitollinen.
– Milla
Kommentointi suljettu.